Millaisia ovat muovaavan työstön menetelmät ja miten niitä käytetään?
Koruja voidaan valmistaa eripaksuisista levy- ja lanka-aihioista. Valmistusmenetelmät jaetaan lastuavaan työstöön ja muovaavaan työstöön. Lastuavaan työstöön verrattuna muovaavan työstön avulla voidaan tehdä monimutkaisempia ja kolmiulotteisimpia malleja. Muovaavassa työstössä muokataan aihiota joko käsivaraisesti tai koneellisesti. Työstössä kappale kannattaa yleensä hehkuttaa ennen työstöä, jotta se ei halkeaisi työstön aikana. Lisäksi kappaletta on helpompi muovata.
Pintaa voidaan työstää käsin erilaisilla työ- välineillä mekaanisesti. Vasarat, punsselit ja alasimet ovat tavallisesti käytetyimpiä työ- välineitä. Niillä rakennetaan pinnan lisäksi erityisiä- tai haastavia muotoja koruun, joihin koneellisesti ei pystytä. Jälki on ehdottomasti persoonallisempaa ja tuo koruun käsityön lisäarvon. Pinta ei kuitenkaan koskaan ole tasalaatuista ja tekniikka vaatii enemmän aikaa kuin koneellinen työstö.
Taivuttaminen
Kappale taivutetaan haluttuun muotoon käyttäen muotoalasinta, punsselia ja vasaraa.
Aihiota taivuttaessa voidaan käyttää pihtejä tai taivutustyökalua.
Pallopunsselilla saadaan pyöreästä metallista kaareva, kupera tai puolipallo.
Sillä saadaan koruun moniulotteisuutta.
Pyöreä levyn pala laitetaan sille sopivan kokoiseen koloon
ja otetaan siihen sopivan kokoinen punsseli.
Pyöreäpää metallipalaa vasten ja lyödään vasaralla punsselin kantaan.
Pallopunsselin käyttö vaikutti aluksi varsin helpolta,
mutta todellisuudessa sekin vaatii harjoitusta,
kappale liikkuu kuopassaan helposti
ja väärään kohtaan annettu isku jättää kappaleen reunaan vääränlaisen muodon.
Venyttäminen
Muotoillaan lähinnä lankaa ja sillä voi myös suurentaa sormuksen kokoa.
Langan vetämisessä lankaa ohennetaan vetämällä se vetoraudan läpi,
ja vetoraudalla voi myös muovata langan eri muotoiseksi.
Käsin vedettäessä käytetään apuna vetopihtejä,
mutta paksumpien lankojen vetämisessä on aiheellista käyttää vetopenkkiä.
Harmiksemme,
emme vielä päässeet kokeilemaan langan vetämistä.
Supistaminen
Kappaletta pienennetään supistamalla metallia esimerkiksi vasaran ja muotoalasimen avulla.
Pakottaminen
Pakottamisessa apuvälineenä käytetään pikipataa,
jossa jalometallikappale asetetaan pikeen.
Piki on lämmön kanssa reagoivaa ainesta,
joka lämmön vaikutuksesta muuttuu notkeaksi ja muovailtavaksi.
Jalometallikappale asetetaan pikeen,
niin että vain pakotettava osa jää näkyviin.
Jäähtyessään piki muuttuu jälleen kovaksi
ja jalometallikappale saadaan pysymään paikoillaan.
Jalometallikappale kestää pikipadassa kovaakin käsittelyä
esimerkiksi vasarointia ja punsselityötä.
Käytimme pakottamisessa pikipadan sijaan puunpalaa,
puu on pehmeää ja antaa metallille sopivasti tilaa
etsiä uutta muotoa.
Sormuksen taivutuslaitteella muokataan levynpalasesta pyöreä muoto.
Kappale taivutetaan valitun koon ympärille käsiveivin avulla.
Opimme laskemaan minkä pituinen aihion tulee olla,
tietyn kokoista sormusta valmistettaessa.
Sormuspumpulla voidaan venyttää
ja suurentaa tai supistaa ja pienentää sormuksen kokoa vasaran
ja muotoalasimen avulla.
Sormuspumppua emme ehtineet vielä kokeilla.
Takominen
Takomalla kappaletta muovataan iskemällä siihen toistuvasti vasaralla,
alasimen päällä.
Kappale tulee hehkuttaa etukäteen,
koska se kovettuu taottaessa
ja liika kovettuminen aiheuttaa
todennäköisemmin kappaleen rikkoutumisen.
Valssaaminen
Valssaaminen on yksi muovaavan työstön tapa.
Valsseja on käsi ja kone käyttöisiä.
Valsseilla voidaan ohentaa jalometallilevyjä ja lanka-aihioita,
sekä tehdä kuviovalssausta.
Prässääminen
Prässäämällä muovataan levyä puristamalla se suurella voimalla muottia vasten.
Menetelmän etuina ovat nopeus ja mittaustarkkuus,
kun samaa kappaletra voidaan valmistaa suuria määriä.
Käytettäviä prässejä alalla ovat heittoprässi,
hydraulinen prässi sekä epäkeskopuristin.
Millaisia koruja voi tehdä muovaavalla työstöllä?
Verrattuna lastuavaan työstöön,
muovaavan työstön menetelmin voidaan tehdä monimutkaisempia
ja kolmiulotteisempia koruja.
Muovaavan työstön menetelmiä käsin käyttämällä saadaan koruun omaleimaisuutta,
koru on yksilö,
ainutlaatuinen.
Millä eri tavoilla jalometalleja voidaan pintakäsitellä?
Pinnankäsittelyllä viitataan pinnan muovaamiseen ja elävöittämiseen.
Jokainen valmistettava koru saa osakseen väistämättäkin pinnankäsittelyä sitä työstettäessä ja viimeisteltäessä.
Korujen pintakäsittelyyn on monia vaihtoehtoja.
Korun voi kiillottaa hiomapaperien
ja kiillotuslaikkojen ja kiillotusvahan avulla ihan peilikiiltäväksi.
Mattaamisen voi suorittaa monella tavalla:
koti oloissa hopeakoruja voi matata esim karhunkielellä.
Mattaamiseen on myös erimallisia mattauslaikkoja,
joilla saa hieman erityylisiä mattauksia.
Patinointi on myös yksi tapa saada koruun erilaista näköä
ja varsinkin tuoda esiin kuviota tai pinnan muotoja.
Siinä käytetään pinnan oksidoivaa kemikaalia,
kuten Blitz tai Norit.
Pääsimme harjoittelemaan erilaisia pintakäsitteltapoja.
Teimme itsellemme kansioon mallikappaleet yhdeksästä erilaisesta pinnasta:
1. Timanttityyny
2. Pakotusvasara ja punsseli
3. Mattausharja (teräslanka)
4. Mattausharja (Rosenholm)
5. Koneellisesti kiillotettu (magneettikiillotuskone/kiillotusrumpu)
6. Hiekkapuhallutettu + kratsattu
7. Mikropora (timanttiterä/jyrsinterä/katkennut poranterä) (Tämä vielä tekemättä)
8. Patinoitu
9. Käsin kiillotettu (peilikiilto)
Lopuksi pieni video pintakäsittelytavoista joita pääsimme kokeilemaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti