Putki-istutus sormus

Tämän sormuksen tekeminen aloitettiin

 jo kauon sitten perehtymällä

 Rhino goldin käyttöön. 

Tästä työvaiheesta voit lukea aijemmasta postauksesta täältä.

Väliin mahtui monia muita työpajoja,

kunnes viimein pääsimme työstämään itse sormusta. 

Aloitin työstön viilaamalla pois ylimääräisen kanna, 

joka oli valuvaiheessa jäänyt sormukseen.

Sitten hioin sormusta filssikapuloilla siirtyen karkeasta hienompaan päin. 

Sormuksen sisäpinta hiottiin ja kiillotettiin ensin,

 sitten hopea leimattiin.

 Sormuksen kiillottaminen tuntui jo aika helpolta. 

Kivi on kirkas zirkoni,

 3mm kokoinen.

Istutus putkeen porattiin ensi sopivan kokoinen kolo, 

johon kivi istutettiin.

Kokeilin erilaisia työvälineitä istutuksessa. 

Kivenistutus on vaativaa ja tarkkaa hommaa.

Pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa oikeaa kultasepanpöytää,

ja kokeilinkin heti sen monia hyviä ominaisuuksia.

Kokeilin myös mikroskoopin käyttöä.

Istutuksen ajaksi sormus voidaan 

kiinnittää monella erilaisella tavalla tukevasti paikoilleen.

Nyt harmittaa kun alkaa kesäloma, 

olisin niin kovin kovasti halunnut päästä tekemään sormuksia lisää.

Hopeasormus, maskuliininen ja futuristinen

Saimme tehtäväksi valmistaa maskuliininen,

 futuristinen sormus vahamallia käyttäen.

Suunnittelin sormusta ensin paperille 

ja sen jälkeen aloin työstää sitä vahaputkesta. 

Työ oli mukavaa, 

mutta aikaa vievää. 

Oli mielenkiintoista kokeilla erilaisia menetelmiä.

Lopullinen vahamalli kiinnitettiin vahapuuhun, 

siitä valettiin kipsimuotti, 

joka poltettiin polttouunissa 

ja lopulta valettiin hopealla. 

Näistä vaiheista olenkin jo kertonut tarkemmin

 aijemmissa postauksissa.

Halusin sormuksen eri pinnoille erilaisia efektejä.

Pääsin harjoittelemaan monia eilaisia työtapoja ja työkaluja.

Tässä sormuksessä pääsin myös 

leimaamaan hopeaa ihan ensimmäistä kertaa. 

Se ole jännittävää.

Kaikkien eri vaiheiden jälkeen olin

 lopulta hyvin tyytyväinen sormukseen. 

Tuotekuvien ottamisessa oli kyllä vielä parantamisen varaa,

kuvat näyttää kameran näytöllä paljon paremmalta,

mutta koneelle siirrettäessä totuus onkin paljon karumpi. 

Aijon vielä myöhemmin palata asiaan, nyt loppuu jo koulu,

ja lähden työssäoppimaan.

Pirjopauliinal

Symmetriset korvakorut, peilikiilto

Ensimäiset korvakorut hopeasta,

voitte kuvitella miten paljon odotuksia ja jännitystä siihen liittyi.

Korvakorujen suunnittelu aloitettiin luonnostelmalla erilaisia muotoja paperile.

Muotojen kautta lähdettiin piirtämään tarkempaa kuviota.

Minun toinen suuri intohimoni näkyy tässä mallissa,

malli mukilee villapesuohjelman merkkiä.

Lopullinen suunnittelu tehtiin Rhino 6- ohjelmaa käyttäen.

Asetin piirtämäni kuvan Rhinossa taustakuvaksi ja 

lähdin piirtämään puolet korvakorusta, 

toinen puoli sitten kopioitiin peilikuvaksi.

Ohjelman käyttö tuli taas askeleen tutummaksi.

Kirjoitin vihkoon ylös paljon eri toimintoja,

joista on hyötyä mallintamisessa.

Lopulliset mallipiirustukset tulostettiin,

paperi liimattiin hopealevylle

 ja kuvio sahattiin ääriviivoja myöten.

Sahaaminen tuntui mukavalta.

Viilaamisessa ja hiomisessa meni yllättävän paljon aikaa.

Kiillottaminen peilikiiltoon oli todella haastavaa 

ja se piti aloittaa alusta useaan kertaan,

 koska peilikiilto paljastaa kaikki pienetkin virheet hopean pinnassa.

Tuotekuvien ottaminen oli mukavaa, tykkään valokuvata.

Opimme kuvankäsittelyn alkeet, 

sekin on mielestäni todella hieno juttu. 

Photoshopin käyttöä tulee nyt harjoitella kovasti, 

jotta toiminnot jää mieleen 

ja käytöstä tulee luontevaa.

Tässä vielä kuva luonnoksesta.

Piirtäminen ei kyllä ole vahvimpia puoliani,

sitä pitää vielä harjoitella kovasti.

Alemmassa kuvassa näkyy pystyporalla poratut reijät,

 niiden ansiosta sahan saa laitettua kuvion sisää

 ja pientenkin reikien sahaaminen onnistu vaivatta.

pirjopauliinal

Valokuvaustyöpaja

Tätä viikkoa oltiin odotettu.

Valokuvausta, videokuvausta ja tuotekuvia.

Maanantaina perehdyimme gimbalin käyttöön,

koulun gimbal on hiukan erilainen kuin omani,

mutta toimintaperiaatteet on samat

 ja olikin oikein tervetullutta 

saada opastusta laitteen monipuolisempaan käyttöön.

Teimme muutamia harjoitusvideoita

timeslapse-toiminnolla,

jolloin kamera ottaa kuvia säädetyn ajan välein ja luo niistä videon,

videoon pystyy lisäämään musiikkia ja erilaisia suotimia.

Seuraavana päivänä 

harjoittelimme järjestelmäkameran käyttöä

ja tutuistuimme koulun valokuvaustarvikkeissin.

Harjoittelimme valokuvaustelttojen

 ja heijastimien kokoamista,

 se olikin yllättävän haastavaa.

Torstaina saimme tehtäväksi kuvata muutamia työkaluja,

kuvia tultaisiin käyttämään koulun tarpeisiin,

joten niiden oli täytettävä tietyt kriteerit.

Omaksi iloksi teimme tästäkin touhusta pienen videon :)

Olkaa hyvät!

PirjopauliinaL

Valutyöpaja

Olipas taas viikko,

täynnä innostusta, jännitystä ja tekemisen meininkiä.

Me päästii harjoittelemaan hopean raestamiseta,

se on aikaa vaativa prosessi,

 joka vaati harjoitusta,

mutta oli varsin kiehtovaa 

ja erittäin kuumaa hommaa.

Raestamisessa tarvitaan vettä  1.5 l ja isopropanolia 2-3 dl.

Isopropanoli puhdistaa hopeaa

 ja auttaa sitä muodostumaan siisteiksi palloiksi.

Nestettä voi käyttää uudelleen, 

se säilytetään muovirasioissa,

 isopropanolia lisätään tarvittaessa (koska se haihtuu vähitellen).

Raestusastian tulee olla metallia.

Pöytä suojataan finoflexlevyillä.

Metalli sulatetaan upokkaassa, upokkaan kunto tarkastetaan aina aluksi.

Jokaista metallilajia varten tulee olla oma upokas.

Sulatusuuni on valmistettu Keramikontiilistä joka on tulenkestävää.

Pesässä on pohjalla hunajakenno palasia.

Toho sytytetaan sytkällä ja aluksi lämmitetään uunia,

 sitten upokas viedään uuniin ja sitä aletaan lämmittämään.

 Kun hopea on sulaa lisätään Borax. 

Borax puhdistaa materiaalia ja auttaa sitä sulamaan.

Sulanut hopea kaadetaan hitaana,

 tasaisena vanana raestusnesteeseen 

samalla koko ajan lämmittäen upokasta.

Raestuksen jälkeen pääsimme harjoittelemaan lanka-aihion valamista.

Valamisessa käytetään apuna valumuottia.

Muotti voidellaan Balliksella ennen sen sulkemista.

Valuumuotti kuumennetaan ennen hopean sulattamista 

ja vielä ennen hopean kaatamista muottiin.

Lämmön voi tarkistaa tiputtamalla vesipisaran muottiin, 

jos se sihahtaa on muotti tarpeeksi kuuma.

 Jos muotti ei ole tarpeeksi kuuma metalli ei juokse muotin loppuun asti

 ja voi epämuodostua tai muoto katketa.

Lanka-ja levyaihion valmistamisessa hopean sulattaminen

 tehdään samaan tapaan kuin raestuksessakin.

Sula hopea kaadetaan nopeasti muottiin

 samalla lämmittäen muottia ja hopeaa.

Muotti aukaistaan

 ja muodostunut hopeatanko laitetaan kylmään veteen.

Valettu aihio valssataan, 

ja vedetään sitten langaksi.

Perjantaina teimme vielä kumimuotin. 

Valmistimme muotin Jennyn sorumukseta. 

Ensin valittiin sopivan kokoinen kehikko, 

siihen leikattiin kaksi palaa kumioihiosta,

toinen pala laitettiin kehikon pohjalle,

 sormus painettiin tiiviisti muottiin, 

valukanava ja nupit asetettiin paikoilleen,

 pinta talkittiin 

ja vastakappale asetettiin paikoilleen. 

Muotti sulatettiin  muottiprässillä.

Vahan ruiskuttaminen muottiin jäi vielä seuraavaan viikkoon.

Valumallityöpaja

Tällä viikolla pääsimme tutustumaan valumallien tekememiseen käsin vahasta.

Vahoja on erilaisia:

eri muotoisia  vahatankoja sormuksille,

mallivahaa levyinä ja paloina,

 juustokuorivahaa,

 mikä on koostumukseltaan muovailuvahan tapaista.

 Vahalankoja on eri vahvuisia, 

 niistä tehdään esim valukanavia vahamalleihin.

Vahoja on on eri värisiä,

väri kertoo vahan kovuuden.

Vahasta voidaan työstää ihan mitä vain, vain mielikuvitus on rajana. 

Käytimme vahan työstämisessä erilaisia työvälineitä,

kuten viilaa, kaapimia,

kultasepänsahaa spiraaliterää käyttäen,

teräsvillaa ja hiomapaperia.

Saimme tehtäväksi valmistaa vahasta futuristinen maskuliininen sormus

ja eläinaiheinen riipus.

Sormuksen työstäminen oli mielekästä,

mutta eläinaiheiset korut

eivät ottaneet syntyäkseen.

Lampaasta tuli lopulta kivi :)

Harjoittelimme 

 3D-mallinnusohjelman käytöä 

ja tutustuimme se eri ominaisuuksiin. 

Esim silhuetti kuvan käyttö piirtämisen apuna 

oli mielenkiintoista ja vaivatonta. 

 Malleista  tuli selkeitä ja tarkkoja.

 3D-mallinnusohjelmaa käytetään erilaisten asioiden suunnitteluun, 

esim voidaan suunnitella erilaisia koruja, 

sisustuselementtejä, keittiöitä ja käyttöesineitä.

 3D-mallinnusohjelmia on olemassa monia.

Me käytimme Rhino 6-mallinnusohjelmaa. 

Ohjelmaan saa myös lisäsovelluksia,

 kuten Flamingo , Penguin ja Bongo.

Piirretty kuva siirrettiintietokoneelle joka ohjaa jyrsinkonetta.

Ohjelmaan syötettiin erilaisia lukuja käytetyn vahan- ja terän mitoista.

Kone laski ajan,

joka jyrsimiseen kuluu.

Jyrsinkone rouskutteli valmiit mallit itsekseen,

kappale käännettiin kertalleen

jotta pohjapuoli saatiin siistittyä.

PirjopauliinaL

 

Piirustustyöpaja

Mitä eroa on luonnostelulla ja piirtämisellä?

Piirustus on kuvan tekemistä piirustusvälineillä papaerille 
tai muulle kaksiulotteiselle pinnalle
 tai näin aikaansaatu työ. 
Länsimaisessa traditiossa piirustusvälineitä ovat tavallisesti hiili,
 liitu tai piirustuskynä. 
Joskus myös vesivärit saatetaan luokitella piirustusvälineiksi.

Luonnos tarkoittaa kuvataiteessa nopeasti tehtyä tutkielmaa.
 Se voi olla pohjana myöhemmin tehtävälle työlle, 
kun taiteilija hakee omasta luonnoskokoelmastaan sommitteluideoita
 tai tarkistaa jonkin näkymän yksityiskohtia.
 Taiteilijamestari voi tehdä luonnoksiaan myös apulaistensa työn pohjaksi.
 Luonnos voi joskus olla itsessäänkin taiteellisesti arvokas teos.

Näin kertoo meille aiheesta Wikipedia.

Me keskusteltiin aiheesta myös koulussa.

Luonnos on nopeasti piirretty hahmotelma, 
siinä haetaan lähinnä muotoja.
 Luonnoksia voidaan tehdä nopeasti useita
 ja valita sitten se luonnos, 
jonka pohjalta varsinaista piirrosta aletaan tekemään.

Piirros on tarkempaa työtä,
 se kertoo yksitysikohtia jotka on mietty loppuun. 
Piirustuksessa mittasuhteet ovat oikeat,
 kuvasta ymmärtä helposti, 
miltä tuleva koru näyttää.
 Se ei juuri jätä arvailunvaraa.

Miten koruideoita kehitetään luonnostelemalla?

Luonnostelun aluksi voi lähteä lämmittelemään piirtämällä
 jotain helppoa muotoa useita kertoja samalle paperille, 
vaihtaa muodolle kokoa
 ja pyörittää paperia ympäri.
 Luonnostelemaan voi lähteä erilaisista esim luonnomuodoista. 
Luonnokset voivat vaihdella. 
Muotoja tutkitaan avoimin mielin
 ja katselaan eri puolilta. 

Miten perfektistipiirustuksia piirretään?

• 

  
  

  
  

  Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle,
   tarvitaan perspektiivioppia. 
  Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. 
  Kaikki niistä ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, 
  sopimuksia siitä, 
  miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa.
  
  
  

  
• 
  
  • Renessanssiajalla 1400-luvun alussa Filippo Brunelleschi 
    sattui piirtämään
     näkymää Firenzestä peilin pinnalle. 
    Hän huomasi, 
    että horisonttiin katoavat linjat näyttivät päättyvän samaan pisteeseen.
     Tämän jälkeen pakopisteen, 
    eli katoamispisteen käyttö tuli yleiseksi tavaksi
     renessanssiajan taiteilijoiden keskuudessa.
    
    
    
    
    • 

      
      

      
      

      Yhden pakopisteen perspektiiviä käytetään silloin, 
      kun kuvataan objektia, 
      jota katsotaan suoraan edestä päin.
    • Kahta pakopistettä käytämme silloin, 
      kun esine on kulmittain suhteessa katsojaan.
    • Pakopisteen sijainti vaikuttaa kuvakulmaan.
      
      
      
      
      
      Taiteessa perspektiivi tarkoittaa kuvallisia keinoja, 
      joiden avulla litteään kuvaan saadaan luotua syvyyttä. 
      Perspektiivin avulla teokseen luodaan paitsi tilan ja syvyyden,
       myös etäisyyden 
      ja kokosuhteiden vaikutelma.
       Käytössä on useita erilaisia perspektiivejä. 
      Yhden pisteen perspektiivi:
       Yhden pisteen perspektiivissä nähdään vain yksi suunta, 
      eli näkymää kuvataan suoraan edestäpäin. 
      Pakkopiste sijaitsee horisonttiviivalla. 
      Kaikki katsojasta poispäin lähtevät viivat leikkaavat pakopisteessä.
       Muut viivat ovat joko vaaka- tai pystysuuntaisia
       ja yhdensuuntaisia keskenään. 
      
      
      Kahden pisteen perspektiivi:
       Kahden pisteen perspektiivissä kohde on kuvattu kulma kohti katsojaa.
       Tällöin pakopisteitä on kaksi, 
      ja ne sijaitsevat eri puolilla kulmaa. 
       Kulman ylä- ja alareunoista vedetään viivat 
      kulman molemmille puolille kohti pakopisteitä. 
      Kaikki katsojasta pois päin lähtevät viivat 
      menevät kohti jompaa kumpaa pakopistettä. 
      Muut viivat ovat pystysuoria ja yhdensuuntaisia.